Työuupunut kuluttaa aivojaan huolestuttavalla tavalla
Aivotutkimus osoitti, että työssään uupunut herkistyy negatiivisille viesteille ja reagoi hitaasti iloisille äänensävyille
Tästä mokasta minä en selviä. Miten ihmeessä minä varasin lentoliput torstai-illaksi, vaikka tiesin, että lähtö on aamulla. Miksi en ajatellut yhtään, vaan luotin pomon kirjoittamiin aikoihin. Miksi en hoksannut korjata virhettä, vaikka tiesin, että aamulento!
Vaikka esimies ei ärjy, kireä äänensävy painuu syvälle. En reagoi yhtään, vaikka hän nolostuu nähdessään kirjoittamansa päivämäärät ja kohauttaa naurahtaen olkapäitään: virheitä sattuu. Minua hävettää, sillä minun olisi pitänyt huomata. Hirveää rahan tuhlausta. Istun vielä iltahämärässä toimistossa kirjoittamassa raportteja, sillä jotenkinhan tehty virhe pitää hyvittää.
Seuraavana aamuna kuuntelen, miten kollegat nauravat kahvihuoneessa. Varmasti he taivastelevat, millainen tunari minusta on tullut. Ennen huomasin ja ennakoin, korjasin virheet ja hoidin käytännön asiat puolihuolimattomasti samaan aikaan, kun keskityin varsinaiseen työhöni. Ja siinä samalla ehdin vastata muiden kysymyksiin ylitöistä ja rästivapaista. Muistan, miten usein sain kiitosta. Ja mitä on nykyisin, pelkkiä vastoinkäymisiä, mokailuja ja huolimattomuutta.
Nainen, sen enempää kuin hänen esimiehensä, ei tunnista alkavaa työuupumusta. Nainen kuulee kielteisen äänensävyn puheesta, eikä huomaa, että se muuttuu iloiseksi. Hän ei huomaa, että esimiestäkin harmittaa, kun hän on antanut väärät matkustusajat.
Nainen ei tiedä, että hänen aivonsa päälakilohkon alueilla aktivaatio on jo heikentynyt. Hän joutuu ponnistelemaan kompensoidakseen sitä. Pinnistely näkyisi otsalohkon lisääntyneenä aktiivisuutena. Ja aivot eivät tykkää sellaisesta.
Nainen ei tiedä, että hänen aivonsa päälakilohkon alueilla aktivaatio on jo heikentynyt.
Työterveyslaitoksen tutkija Laura Sokka tarkasteli valmistuneessa väitöstutkimuksessaan työuupuneiden selviytymistä tiedonkäsittelyn kannalta haastavista tehtävistä sekä kuulotiedon käsittelyä aivotasolla. Tutkimus on ensimmäinen, jossa aivotoimintaa tarkasteltiin aivosähkökäyrämenetelmällä.
Koehenkilöt tekivät kuuntelutehtävän ja tarkkaavuutta ja työmuistia mittaavia tehtäviä, joissa piti toimia nopeasti ja sukkuloida monenlaisten töiden välillä.
Työuupuneet reagoivat vertailuryhmää nopeammin negatiivisiin äänensävyihin ja hitaammin iloiseen ääneen. Työuupuneet tekivät enemmän virheitä, eivätkä he reagoineet häiriöääniin yhtä nopeasti kuin verrokkiryhmä.
Nainen ei tiennyt pinnistelevänsä ja samalla kuluttavansa aivojaan huolestuttavalla tavalla. Nykytyössähän korostuvat tiedonkäsittelyn vaatimukset, työntekijältä vaaditaan huomiokykyä, monen asian tekemistä yhtä aikaa, päätöksentekoa, hyvää muistia ja ongelmanratkaisuja. Tietotekniikka vaatii jatkuvaa päivittämistä. Ja kun työpäiviin kuuluvat monenlaiset häiriötekijät ja toistuvat keskeytykset, aivot ovat kovilla.
Työuupuneet tekivät enemmän virheitä, eivätkä he reagoineet häiriöääniin yhtä nopeasti kuin verrokkiryhmä.
Pitkään jatkunut stressitila on riskitekijä niin monille psyykkisille ja fyysisille sairauksille. Toivottavasti nainen itse tai joku muu työyhteisössä huomaa nopeasti vaaran merkit ja toimii.
Mietityttääkö työssäjaksaminen? Kuulevasta saat oikeanlaista apua ja meillä psykoterapia muovataan asiakkaan näköiseksi. Paikalle voi saapua oman elämänsä kanssa juuri sellaisena, kuin sattuu sinä päivänä olemaan. Ota yhteyttä kysy neuvoa.
