Facebook pixel

Ikäihmisten masennuksen tunnistaminen ja hoito

Vanhusten masennus

Menetykset aiheuttavat usein ikääntyville masennuksen

Joka viides eläkeläinen kärsii mielialaoireista, mutta avun hakeminen on vanhemmille ikäluokille vaikeaa.

Eihän tässä näin pitänyt käydä. Vuosikausia haaveiltu eläkkeelle pääsy ei tuntunut miltään. Päivät olivat tyhjää täynnä, mielessä oli vain menetetty työyhteisö, toive päästä vielä osaksi sitä, olla vielä jotain. Ikävät palaveritkin tuntuivat nyt innostavilta. Tarpeettomuuden tunne sai eläköityneen miehen vetämään aamuisin peiton korviin. Kun kauppaan oli pakko mennä, hän väisteli tuttaviaan, sillä hän ei halunnut vaihtaa kuulumisia, koska kuulumisia ei ollut. Oli vain tarpeettomuutta ja arvottomuutta. Oli vain häpeän tunne siitä, että hän ei enää ollut mitään. Nyhjöttäessään sohvan nurkassa lasi kourassa hän katui, ettei jatkanut työelämässä niin pitkään kuin mahdollista. Useamman kerran pyöritteli käsissään partakoneenterää, mutta kavahtui, kun ymmärsi, millaisen sotkun saisi aikaan. Lääkkeitäkään perusterveellä miehellä ei ollut siihen tarkoitukseen.

Sisar tuli kutsumatta käymään. Katseli siivotonta asuntoa ja pahanhajuista veljeään, jonka hiukset hapsottivat likaisina ja puseron rintamus oli tahroista kirjava. Sisar ei ottanut kuuleviin korviinsa väisteleviä vastauksia, vaan tarttui lopulta kiinni ja halasi, patisti lääkäriin.

-En minä mikään hullu ole. Terve mies tuhlaamassa muiden aikaa. Eikä tämän ikäisiä enää edes hoideta. Ihan tässä ollaan sopivaa kareketta kompostiin!

Viisi prosenttia sairastuu depressioon, jonka laukaisee usein menetys.

Niinpä, mies on monella tavalla tyyppiesimerkki. Joka viides eläkeläinen kärsii mielialaoireista ja viisi prosenttia sairastuu depressioon, jonka laukaisee usein menetys. Se voi olla läheisen kuolema vai terveyden menetys. Mutta se voi olla myös työn menetys, joka suuri muutos monella tavalla. Sen lisäksi mm. aktiivisuuden väheneminen, yksinäisyys ja tarpeettomuuden kokemukset ovat riskitekijöitä ikääntyvien mielenterveydelle. Kynnys hakea apua on korkealla, varsinkin vanhemmilla ikäryhmillä. THL:n viime syksynä julkaiseman tutkimuksen mukaan vain puolet heistä, joilla on itsemurha-ajatuksia, oli käyttänyt mielenterveyspalveluja.

-Tietysti hoidetaan. Sinä olet vielä onnekaskin, sillä sinulla on varaa maksaa ja valita.

Aluksi mies ei osannut vastata yhteenkään lääkärin kysymykseen, vaikka paha olo puristi ja ahdisti niin, että henkeä salpasi. Häpeissään mies vain yritti vakuuttaa, ettei oikeasti tekisi itselleen mitään pahaa.

Hän sai lääkityksen ja uuden vastaanottoajan, jonne mies ei todellakaan aikonut mennä. Pelko siitä, mitä sisar sanoisi ja tekisi, sai hänet muuttamaan mielensä. Hän söi lääkkeitä, vaikka ne tekivät huonovointiseksi, nukkui paljon, unohti syömisen, ei uskaltanut mennä edes ulos.

Mitä sellainen työelämän alussa oleva ihminen ymmärtää mistään mitään?

Psykoterapiakin oli loppua alkuunsa, sillä nuori tehokas nainen sai miehen mykäksi. Mitä sellainen työelämän alussa oleva ihminen ymmärtää mistään mitään, hän tiuski siskolleen, joka suositteli menemään toisen psykoterapeutin luokse. Ja kätellessään ikäistänsä harmaatukkaa, hän mutisi: ”Sinä sentään älysit pysyä työelämässä, etkä kuvitellut harhoja eläköitymisestä.”

”Mikä se estää eläkeläistä tekemästä töitä”, terapeutti vastasi.

Luottamuksellinen suhde oli virinnyt, ja vuoden kuluttua mieskään ei enää kuvitellut harhoja, sillä hän ymmärsi paljon masennuksensa syistä, eläköitymisen aiheuttamasta valtavasta muutoksesta, ymmärsi omia tunteitaan ja tarpeitaan. Vaikka psykoterapia päättyi, lääkitys jatkui. Mutta ei sekään enää pitkään.

Kun mies kantoi vuodevaatteet tuulettumaan ensimmäisen kerran kahteen vuoteen, hän ilahtui raikkaasta pakkassäästä. Pian mies aloittaisi vapaaehtoistyön nuorten yrittäjien mentorina. Uudet suksetkin hän oli hankkinut. Karvapohjat.

 

Veikö elämänmuutos eläkeläiseksi ilon arjesta? Mietityttääkö masennus? Tee omatoiminen DEPS-testi netissä ja hakeudu lääkäriin. Testaa, oletko masentunut, klikkaa testiin tästä.