Facebook pixel

Masennuslääkkeet ja keskusteluterapia

Kun masentunutta hoidetaan vain lääkkeillä

 

Lääkärikoulutuksessa on alettu painottaa myös kohtaamisen ja läsnäolon opettelua

 

Kauppakassit levisivät keittiön lattialle, mutta nainen jatkoi kävelyään olohuoneeseen ja valahti sohvalle. Mikron kilahdus kertoi, että esikoinen sai annokset lämmitettyä. Lasten kimeä riitely ei saanut naista reagoimaan. Turtana hän odotti miehen kotiutumista. Vasta sen jälkeen hän antoi itselleen luvan mennä sänkyyn.

Mielialalääke irrotti ympäristöstä. Jo pitkään nainen oli leijunut kotonaoloaikansa epätodellisessa väsymyksen ja syyllisyyden maailmassa, jota ahdistus ja pelot piinasivat. Töissä hän pakersi totisena ja sinnillä tunnit täyteen. Unilääke turrutti, mutta ei antanut lepoa.

Mies köllähti viereen ja sanoi olevansa kovasti huolissaan: Vaimo ei enää ollut läsnä kotona. Lapsetkin olivat ruvenneet reagoimaan, pinnistelivät etteivät hermostuttaisi äitiä. Kuopus oli ruvennut taas pissaamaan sänkyyn. Eikö hän ollut huomannut?

Nainen tuijotti turtana miehen huulia, joilta tuli sanoja, mutta hän ei halunnut kuulla. Kun mies kertoi sairaalan osastosta, jonne voi mennä ilman lähetettä, hän hätkähti.

Sairaalaan? Osastolle? Hyvänen aika, ei missään nimessä. Kyllä hän reipastuisi pian. Hän laittaisi ruokaa seuraavana päivänä, voisi siivotakin. Mies ei halunnut, että hän siivoaa. Mies halusi, että vaimo saa apua. Lääkkeet eivät selvästikään auttaneet. Vaimo tarvitsisi terapiaa, keskusteluapua. Mies lupasi olla tukena kaikessa. Jostain he saisivat varmasti apua.

Nainen ei halunnut lähteä, sillä aikaisemmat käynnit olivat jättäneet ahdistuksen. Lääkäri vain katseli tietokonetta ja kirjoitti lääkkeitä. Ei hän osannut sellaiselle mitään puhua.

 

Mielenterveyden ongelmista kärsivän potilaan kohtaaminen voi olla haaste monelle lääkärille.

 

Niin, aina lääkärikään ei osaa kohdata mielenterveyspotilasta. Lääkäri Emilia Juntunen Kuulevasta sanoo, että mielenterveyden ongelmista kärsivän potilaan kohtaaminen voi olla haaste monelle lääkärille. Lääkäri voi olla itsekin neuvoton näiden asioiden äärellä. Silloin voi olla helpompi piiloutua tietokoneen taakse ja antaa lääkeresepti kouraan, kuin kohdata aidosti potilas ja hänen ongelmansa.

– On hyvä, että lääkärikoulutuksessa on alettu painottaa enemmän myös kohtaamisen ja läsnäolon opettelua. Nämä ovat taitoja, joita jokainen ihminen tarvitsee elämässään.

 

Juntunen toivoo, että keskusteluapua olisi potilaille tarjolla enemmän. Varsinkaan julkisella puolella resurssit siihen eivät tällä hetkellä ole riittävät. Usein jonotusajat ovat kohtuuttomia, eikä sittenkään apu ole kyllin tiivistä ja kattavaa.

 

Ehtoja asettamaton kiinnostus toista ihmistä kohtaan, ja halu yrittää kaikin keinoin ymmärtää toisen näkökulmaa – oli se sitten samanlainen tai erilainen kuin itsellä – ovat ne tekijät, joista potilaalle muodostuu kokemus kuulluksi tulemisesta.

 

Juntunen itse tarjoaa työssään lääkärin antamaa keskusteluterapiaa. Läsnäolon merkitystä hän pitää erittäin tärkeänä. Ehtoja asettamaton kiinnostus toista ihmistä kohtaan, ja halu yrittää kaikin keinoin ymmärtää toisen näkökulmaa – oli se sitten samanlainen tai erilainen kuin itsellä – ovat ne tekijät, joista potilaalle muodostuu kokemus kuulluksi tulemisesta. Tätä kaikkea voi myös harjoitella ja oppia, Juntunen muistuttaa.

 

 

 

Tuntuuko arki raskaalta? Mietityttääkö masennus? Tee omatoiminen DEPS-testi netissä. Klikkaa testiin tästä.

Meillä Kuulevassa terapia muovataan asiakkaan näköiseksi. Paikalle voi saapua oman elämänsä kanssa juuri sellaisena, kuin sattuu sinä päivänä olemaan.