Masennus musertaa liian monen nuoren aikuisen
Joka päivä keskimäärin kuusi nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi, vaikka keinoja masennuksen hoitoon on olemassa.
Kirjaimet vilistävät ruudulla. Numerot kasvavat suunnattomiksi. Hiirikäsi tärisee, ja kauhu kuristaa: hän ei osaa mitään, on täysi nolla, vaikka kurssinsa priimus olikin. Iltapäivät puristuvat päänsäryksi, johon eivät kipulääkkeet auta. Migreeniä, niin varmaan.
Ja aamulla. Peiton alle pakeneminen houkuttelee vaikka pääkään ei ole kipeä. Omat syyttävät sormet moukaroivat selän takana, kun nuori mies paarustaa tunnollisesti työpaikalle ja selättää pitkät tunnit. Kipu alkaa säännöllisesti joka päivä. Aivokasvain. Sehän se on, kun käsistäkin häviää tunto.
Kun teemukista läikähtää loro lattialle, itku ei suostu taka-alalle nieleskelystä huolimatta. Tiimiesimies vetää kahvihuoneesta käytävälle ja sanoo, että nyt asiat eivät ole kohdallaan, nyt sinä tarvitset apua.
”Diagnoosi masennuksesta tuntuu helpotukselta.”
Diagnoosi masennuksesta tuntuu helpotukselta, sillä nuorukainen saa kuulla, että joka viides suomalainen sairastuu masennukseen jossakin elämänsä vaiheessa. Sairausloma ja lääkitys alkavat heti, keskusteluapua tulee ensin työterveyshuollosta ja muutaman viikon kuluttua alkaa psykoterapia. Nuoren miehen käy hyvin: puolen vuoden kuluttua hän palaa työhön aluksi osa-aikaisen sairausloman turvin. Muutaman kuukauden kuluttua hän jaksaa aloittaa taas kokopäivätyöt. Kiitos ammattitaitoisen esimiehen, toimivan työterveyshuollon ja keskustelevan psykoterapian.
Kaikille nuorille aikuisille ei valitettavasti käy noin hyvin. Mielenterveyden häiriöt ovat nuorilla aikuisilla yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste. Vaikeiden psykiatristen sairauksien määrä on vähentynyt, mutta yhä useammat nuoret sairastuvat masennukseen ja ahdistusoireisiin. Yhä useammat kärsivät päihdeongelmista. Liian moni syrjäytyy. Eläketurvakeskuksen taannoisen tutkimuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi jäi jokunen vuosi sitten yli 2000 alle 30-vuotiasta. Keskimäärin kuusi nuorta joka päivä. Eikä tilanne siitä ole parantunut. Se on inhimillinen tragedia, johon suomalaisella yhteiskunnalla olisi varaa puuttua, jos tahtoa olisi.
”Vaikeiden psykiatristen sairauksien määrä on vähentynyt, mutta yhä useammat nuoret sairastuvat masennukseen ja ahdistusoireisiin.”
Kasvavaa nuorten eläkeläisten määrää selittävät myös puutteelliset mielenterveyspalvelut. Hoidot eivät ole riittäviä ja palvelut yksipuolisia. Liian usein masentunut saa käteensä vain lääkereseptin. Kelan lääkekorvaustilastot kertovat, että nuorten naisten psykoosilääkkeiden käyttö on kasvanut yli 60 prosenttia ja nuorten miesten 45 prosenttia vuodesta 2008. Suoraan ei kuitenkaan voi tulkita, että mielenterveysongelmat olisivat lisääntyneet moista vauhtia. Lääkkeiden käytön kasvua voi selittää se, että nuoret aikuiset osaavat hakea apua, ja lääkärit määräävät entistä useammin lääkkeitä.
Lääkkeet toki auttavat oireisiin, mutta eivät paranna syytä. Toipumisessa tärkeää on oikea hoito, yleensä keskusteleva psykoterapia, jossa nuori aikuinen saa tukea tunteidensa ja ajatuksiensa ymmärtämisessä.
Tuntuuko työelämä ja arki raskaalta? Mietityttääkö masennus? Tee omatoiminen DEPS-testi netissä. Testaa oletko masentunut, klikkaa testiin tästä.
Meillä Kuulevassa terapia muovataan asiakkaan näköiseksi. Paikalle voi saapua oman elämänsä kanssa juuri sellaisena, kuin sattuu sinä päivänä olemaan.
