Lyhytterapiaprosessi alkaa asiakkaan omasta aloitteesta, kun hän ottaa yhteyttä terapeuttiin esimerkiksi puhelimitse, sähköpostilla tai verkkosivujen yhteydenottolomakkeen kautta. Ensimmäisessä yhteydenotossa sovitaan alkutapaaminen, jossa kartoitetaan asiakkaan tilanne ja tavoitteet. Lyhytterapia on tavoitteellinen ja ratkaisukeskeinen hoitomuoto, joka kestää tyypillisesti 5-20 tapaamiskertaa. Prosessin aikana työskennellään aktiivisesti ennalta määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja terapian päättyessä arvioidaan saavutettuja tuloksia sekä mahdollisia jatkosuunnitelmia.

Mitä lyhytterapiaprosessilla tarkoitetaan?

Lyhytterapiaprosessilla tarkoitetaan ajallisesti rajattua, tavoitteellista terapiatyöskentelyä, joka keskittyy ratkaisujen löytämiseen asiakkaan määrittelemiin haasteisiin. Lyhytterapiassa olennaista on selkeä fokus ja tulevaisuuteen suuntautuva työskentely.

Lyhytterapia eroaa pitkäkestoisesta psykoterapiasta erityisesti keston, tavoitteenasettelun ja työskentelytavan osalta. Kun pitkäkestoinen terapia voi jatkua useita vuosia ja käsitellä laajasti elämänhistoriaa, lyhytterapia keskittyy rajattuihin ongelmiin ja konkreettisiin tavoitteisiin lyhyemmässä ajassa, yleensä muutamien kuukausien aikana.

Lyhytterapia soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa:

• Ongelma tai haaste on selkeästi rajattavissa
• Asiakas on motivoitunut muutokseen
• Kyseessä on ajankohtainen kriisi tai elämänmuutos
• Tavoitteena on löytää käytännön työkaluja arjessa selviytymiseen

Lyhytterapiaa hyödynnetään usein esimerkiksi lievän tai keskivaikean masennuksen, ahdistuksen, stressin, ihmissuhdeongelmien tai elämänmuutosten käsittelyssä. Se voi toimia myös alkusysäyksenä laajemmalle itseymmärrykselle tai pidempikestoiselle työskentelylle.

Miten valmistautua ensimmäiseen yhteydenottoon terapeutille?

Ensimmäiseen yhteydenottoon valmistautuminen kannattaa aloittaa pohtimalla omia tarpeita ja toiveita terapian suhteen. Mieti etukäteen, millaista tukea tarvitset ja millainen terapeutti voisi sopia juuri sinulle.

Terapeutin valinnassa voit kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Terapeutin koulutustausta ja erikoistuminen
• Kokemus samankaltaisten haasteiden parissa
• Vastaanottopaikan sijainti tai etävastaanoton mahdollisuus
• Terapian hinta ja mahdollisuudet Kela-korvauksiin

Ensimmäisessä yhteydenotossa on hyvä kertoa lyhyesti:

• Miksi haet apua juuri nyt
• Millaisia haasteita koet
• Onko sinulla aiempaa kokemusta terapiasta
• Käytännön toiveet käyntien ajankohdista tai toteutustavasta

Voit myös kysyä terapeutilta hänen työskentelytavoistaan, kokemuksestaan ja käytännön järjestelyistä. Yhteydenottovaiheessa ei vielä tarvitse kertoa kaikkea, sillä ensimmäinen tapaaminen on tarkoitettu juuri tilanteen tarkempaan kartoitukseen.

Millainen on lyhytterapian ensimmäinen tapaaminen?

Lyhytterapian ensimmäinen tapaaminen toimii tutustumis- ja kartoituskäyntinä, jonka aikana luodaan pohja tulevalle työskentelylle. Tapaamisessa terapeutti pyrkii muodostamaan kokonaiskuvan tilanteestasi ja haasteistasi avoimien kysymysten avulla.

Ensimmäisen tapaamisen aikana käydään tyypillisesti läpi:

• Nykyinen elämäntilanne ja haasteet
• Oireiden ja vaikeuksien historia sekä kehityskulku
• Aiemmat hoitokokemukset ja niistä saadut hyödyt
• Voimavarat ja selviytymiskeinot
• Tukiverkosto ja muut auttavat tekijät

Tapaamisen loppupuolella keskustellaan terapian tavoitteista ja odotuksista. Hyvä tavoite on konkreettinen, mitattava ja realistinen saavuttaa lyhytterapian aikana. Lisäksi sovitaan käytännön järjestelyistä kuten käyntien tiheydestä, kestosta ja mahdollisista kotitehtävistä.

Ensimmäisen tapaamisen jälkeen sekä sinulla että terapeutilla on mahdollisuus arvioida, sopiiko lyhytterapia tilanteeseen ja onko teidän välillenne syntynyt riittävä luottamus yhteistyön jatkamiseksi. Joskus voidaan myös todeta, että jokin toinen terapiamuoto tai palvelu vastaisi paremmin tarpeisiisi.

Kuinka usein lyhytterapiassa käydään ja kuinka kauan se kestää?

Lyhytterapiassa käydään tyypillisesti kerran viikossa tai joka toinen viikko, ja kokonaiskesto on yleensä 5-20 tapaamiskertaa. Käyntitiheys ja prosessin kokonaispituus räätälöidään aina yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden ja tilanteen mukaan.

Käyntikertojen määrään ja tiheyteen vaikuttavat useat tekijät:

• Haasteiden luonne ja vakavuus
• Tavoitteiden laajuus ja määrä
• Asiakkaan elämäntilanne ja resurssit
• Työskentelyn eteneminen ja tehokkuus

Lyhytterapian kokonaiskesto on ajallisesti rajattu, mikä osaltaan tekee työskentelystä tehokasta ja tavoitteellista. Tyypillisesti lyhytterapiaprosessi kestää kokonaisuudessaan 2-6 kuukautta. Joskus hyviä tuloksia voidaan saavuttaa jo muutamalla tapaamiskerralla, kun taas toisinaan sovitaan jatkosta alkuperäisen tavoitejakson jälkeen.

Etäterapiamahdollisuus tuo joustoa aikatauluihin, ja tapaamisten välejä voidaan myös mukauttaa prosessin edetessä. Tärkeintä on löytää rytmi, joka tukee parhaiten muutostyöskentelyä ja sopii arkeesi.

Mitä lyhytterapiaprosessin aikana työstetään?

Lyhytterapiaprosessin aikana työskentely keskittyy määriteltyihin tavoitteisiin ja ratkaisujen löytämiseen nykyhetken haasteisiin. Työskentelyssä korostuu asiakkaan aktiivinen rooli ja oman vastuun ottaminen muutosprosessissa.

Tavallisia työskentelymenetelmiä lyhytterapiassa ovat:

• Ratkaisukeskeiset kysymykset ja tehtävät
• Kognitiiviset harjoitukset ajatusmallien tunnistamiseksi ja muuttamiseksi
• Tunnetaitojen harjoittelu ja tunteiden säätelyn opettelu
• Konkreettisten toimintatapojen muuttaminen ja uusien taitojen harjoittelu
• Voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen ja vahvistaminen

Tapaamisten välillä asiakkaat usein tekevät erilaisia kotitehtäviä, jotka voivat olla esimerkiksi:

• Ajatuspäiväkirjan pitäminen
• Tiettyjen toimintatapojen kokeilu arkielämässä
• Tunteiden ja ajatusten havainnointi eri tilanteissa
• Rentoutus- tai mindfulness-harjoitusten tekeminen

Edistymistä seurataan säännöllisesti, ja tarvittaessa tavoitteita tai työskentelytapoja mukautetaan. Lyhytterapian tehokkuus perustuu juuri tähän jatkuvaan arviointiin ja fokuksen säilyttämiseen oleellisissa kysymyksissä.

Miten lyhytterapiaprosessi päätetään?

Lyhytterapiaprosessin päättäminen tapahtuu suunnitelmallisesti ja on tärkeä osa hoitoa. Päätösvaiheeseen varataan yleensä 1-3 tapaamiskertaa, joiden aikana käydään läpi saavutettuja tuloksia ja varmistetaan saavutettujen muutosten pysyvyys.

Lopputapaamisissa keskitytään erityisesti:

• Alun tavoitteiden toteutumisen arviointiin
• Työskentelyn aikana opittujen taitojen ja oivallusten kertaamiseen
• Tulevaisuuden suunnitelmiin ja mahdollisiin riskitilanteisiin varautumiseen
• Saavutettujen muutosten ylläpitämiseen arjessa

Terapian päättyessä asiakkaan kanssa keskustellaan myös mahdollisista jatkotuen tarpeista. Vaikka varsinainen lyhytterapiaprosessi päättyy, voidaan sopia esimerkiksi:

• Seurantatapaamisesta muutaman kuukauden päähän
• Tarvittaessa yhteydenpidosta uusien haasteiden ilmetessä
• Ohjauksesta muihin tukipalveluihin, kuten vertaisryhmiin
• Mahdollisesta pitkäkestoisempaan terapiaan hakeutumisesta

Onnistuneen lyhytterapian jälkeen asiakas on saanut työkaluja, joiden avulla hän pystyy jatkossa itsenäisemmin käsittelemään haasteita ja ylläpitämään hyvinvointiaan. Terapian päättäminen onkin parhaimmillaan askel kohti suurempaa itsenäisyyttä ja luottamusta omiin selviytymiskeinoihin.