Lyhytterapia on tehokas apu moniin mielenterveyden haasteisiin, mutta joskus se ei riitä. Jos koet, että lyhytterapiassa käsitellyt asiat vaatisivat syvempää tai pidempikestoista työskentelyä, tämä on täysin normaali havainto. Mielenterveyden hoito on yksilöllistä, ja terapiamuodon tulisi vastata juuri sinun tarpeitasi. Tässä artikkelissa käsittelemme, mitä vaihtoehtoja on tarjolla, kun lyhytterapia ei tunnu riittävältä, miten keskustella asiasta terapeutin kanssa ja millaista tukea on saatavilla pitkäkestoisempaan hoitoon.

Milloin lyhytterapia ei ole riittävä hoitomuoto?

Lyhytterapia ei yleensä ole riittävä hoitomuoto, kun kyseessä on pitkäaikaiset tai monimutkaiset ongelmat, jotka vaativat syvällistä käsittelyä. Lyhytterapian tavoitteena on usein tarjota työkaluja rajattuun ongelmaan 5-20 käyntikerran aikana.

Seuraavat merkit voivat kertoa siitä, että tarvitset pitkäkestoisempaa tukea:

• Oireet palaavat nopeasti lyhytterapiajakson jälkeen
• Käsiteltävät ongelmat ovat monisyisiä tai pitkäkestoisia
• Taustalla on kompleksinen trauma tai lapsuuden kokemuksia, jotka vaikuttavat nykyhetkeen
• Masennuksen tai ahdistuksen oireet ovat vakavia tai toistuvia
• Persoonallisuuteen liittyvät haasteet tai ihmissuhdeongelmat toistuvat elämässäsi
• Koet, että syvemmät teemat jäävät käsittelemättä lyhytterapiassa

Jos huomaat näitä merkkejä, se ei tarkoita epäonnistumista – päinvastoin, on osoitus hyvästä itsetuntemuksesta tunnistaa, milloin tarvitaan toisenlaista lähestymistapaa.

Mitä vaihtoehtoja on tarjolla lyhytterapian jälkeen?

Lyhytterapian jälkeen on useita vaihtoehtoja, jotka soveltuvat eri tarpeisiin. Pitkäkestoinen psykoterapia on yleisin vaihtoehto, kun tarvitaan syvällisempää työskentelyä.

Terapiavaihtoehtoja lyhytterapian jälkeen:

• Pitkäkestoinen psykoterapia (yleensä 1-3 vuotta, käyntejä 1-2 kertaa viikossa)
• Kognitiivinen psykoterapia, joka keskittyy ajatusmallien muuttamiseen
• Psykodynaaminen terapia, joka tutkii tiedostamattomia prosesseja ja menneisyyden vaikutuksia
• Traumaterapia kompleksisten traumojen käsittelyyn
• Ryhmäterapia, joka tarjoaa vertaistukea ja uusia näkökulmia
• Pari- tai perheterapia, jos ongelmat koskettavat ihmissuhteita
• Seksuaaliterapia, kun kyseessä on seksuaalisuuteen liittyvät haasteet

Joskus myös eri terapiamuotojen yhdistelmät voivat olla toimivia. Esimerkiksi yksilöterapian rinnalla voi hyötyä ryhmämuotoisesta tuesta. Terapeutit auttavat löytämään juuri sinulle sopivan jatkohoitomuodon.

Miten keskustella terapeutin kanssa terapiamuodon vaihtamisesta?

Terapiamuodon vaihtamisesta keskusteleminen kannattaa aloittaa rehellisellä ja avoimella lähestymistavalla. Terapeutit ovat ammattilaisia, jotka ymmärtävät erilaisten hoitomuotojen tarpeen.

Näin voit ottaa asian puheeksi:

• Kerro konkreettisesti, miksi koet lyhytterapian riittämättömäksi: ”Huomaan, että käsittelemme samoja teemoja yhä uudelleen ilman merkittävää edistystä.”
• Kuvaile tunteitasi ja ajatuksiasi: ”Minusta tuntuu, että tarvitsisin enemmän aikaa ja syvyyttä asioiden käsittelyyn.”
• Kysy terapeutilta suoraan hänen näkemystään: ”Mitä mieltä olet, voisiko pidempi terapia olla kohdallani parempi vaihtoehto?”
• Tiedustele jatkomahdollisuuksista: ”Millaisia vaihtoehtoja minulla olisi jatkaa terapiaa pitkäkestoisemmin?”

Hyvä terapeutti arvostaa rehellisyyttäsi ja tukee sinua jatkohoidon suunnittelussa, oli kyse sitten siirtymisestä toiselle terapeutille tai terapiamuodon vaihtamisesta. Keskustelun voi aloittaa missä vaiheessa terapiaprosessia tahansa.

Mitä odottaa, kun siirryt lyhytterapiasta pitkäkestoiseen hoitoon?

Pitkäkestoinen terapia eroaa lyhytterapiasta sekä rakenteeltaan että työskentelytavaltaan. Terapiaprosessin syvyys on yksi merkittävimmistä eroista.

Odotettavissa olevia muutoksia:

• Työskentelytahti on yleensä hitaampi ja syvällisempi, aikaa käytetään teemojen perusteelliseen tutkimiseen
• Terapiasuhde muodostuu tärkeämmäksi osaksi terapiaa, ja sen kautta voidaan tarkastella ihmissuhdemalleja
• Käyntejä on tyypillisesti 1-2 kertaa viikossa, mikä vaatii sitoutumista aikatauluun
• Taloudellinen sitoutuminen on pidempiaikaista, vaikka Kela tukisikin terapiaa
• Muutokset tapahtuvat usein hitaammin mutta ovat syvällisempiä ja pysyvämpiä
• Hoidossa voidaan käsitellä laajemmin elämän eri osa-alueita

On tärkeää ymmärtää, että pitkässä terapiassa prosessiin kuuluu myös vaikeampia vaiheita, jolloin edistyminen ei aina tunnu selkeältä. Tämä on normaali osa terapeuttista työskentelyä, ja näiden vaiheiden läpikäyminen on usein arvokasta.

Oman mielenterveyden tukeminen jatkohoidon aikana

Siirtyminen lyhytterapiasta pitkäkestoisempaan hoitoon on tärkeä askel, ja voit tukea prosessia myös itse. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen terapian rinnalla vahvistaa terapian vaikutuksia.

Hyödyllisiä tapoja tukea mielenterveyttä terapiaprosessin aikana:

• Pidä kiinni säännöllisestä unirytmistä ja riittävästä levosta
• Liiku säännöllisesti tavalla, joka tuntuu itsellesi mielekkäältä
• Harjoittele tietoisuustaitoja kuten mindfulnessia
• Kirjoita ajatuksiasi päiväkirjaan terapiakäyntien välillä
• Hakeudu vertaistukiryhmiin terapian rinnalle
• Anna itsellesi aikaa ja armollisuutta muutosprosessissa
• Pidä yhteyttä läheisiin ihmisiin ja rakenna tukiverkostoa

Muista, että avun hakeminen on osoitus voimasta, ei heikkoudesta. Jokainen askel kohti parempaa mielenterveyttä on arvokas, vaikka matka tuntuisi pitkältä. Oikea terapiamuoto antaa parhaat mahdollisuudet kestävään muutokseen ja hyvinvointiin.