Psykoterapia on tehokas hoitomuoto moniin mielenterveyden haasteisiin, mutta sen kustannukset voivat nousta korkeiksi. Onneksi Kela tukee psykoterapiaa osana kuntoutusjärjestelmää, mikä tekee terapiasta saavutettavampaa monille suomalaisille. Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu parantamaan tai tukemaan työkykyä ja opiskeluvalmiuksia silloin, kun mielenterveyden häiriö uhkaa niitä. Tässä artikkelissa perehdymme siihen, mitä Kelan tukema psykoterapia tarkoittaa käytännössä, kuka siihen on oikeutettu ja miten tukea haetaan.
Mitä Kelan korvaama psykoterapia tarkoittaa?
Kelan korvaama psykoterapia, viralliselta nimeltään kuntoutuspsykoterapia, on Kelan tukemaa psykoterapeuttista hoitoa, jonka tavoitteena on tukea ja parantaa henkilön työ- ja opiskelukykyä. Kyseessä on kuntoutusmuoto, joka auttaa ihmisiä jatkamaan työelämässä, pysymään opinnoissa tai palaamaan niihin sairauden jälkeen.
Kuntoutuspsykoterapia eroaa muista terapiamuodoista siten, että sen ensisijainen tavoite on juuri työ- ja toimintakyvyn tukeminen, ei pelkästään oireiden lievittäminen. Tätä terapiamuotoa voidaan toteuttaa yksilö-, ryhmä-, perhe- tai pariterapiana. Nuorille (16-25-vuotiaille) on tarjolla myös musiikki- ja kuvataideterapiaa.
Terapia toteutetaan aina yksilöllisen suunnitelman mukaan, ja sitä antavat Valviran hyväksymät, psykoterapeutin ammattinimikettä käyttämään oikeutetut terapeutit. Terapiakäyntejä voi olla enintään 80 kertaa vuodessa ja yhteensä 200 kertaa kolmen vuoden aikana.
Kuka voi saada Kela-korvauksen psykoterapiaan?
Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa voivat saada 16-67-vuotiaat henkilöt, joiden työ- tai opiskelukykyä uhkaa asianmukaisesti diagnosoitu mielenterveyden häiriö. Terapian myöntämiselle on useita edellytyksiä:
- Hakijalla on oltava psykiatrin toteama mielenterveyden häiriö
- Työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi
- Hakija on saanut vähintään kolmen kuukauden ajan asianmukaista hoitoa mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen
- Psykiatrin arvion mukaan kuntoutuspsykoterapia on tarpeellista työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi
Terapiaa voidaan myöntää, jos psykiatri arvioi, että se on välttämätöntä henkilön työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi. Diagnoosi yksin ei riitä, vaan olennaista on, miten häiriö vaikuttaa juuri työhön tai opiskeluun. Tukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa henkilö on vasta siirtymässä työelämään tai aloittamassa opintoja.
| Ikäryhmä | Edellytykset | Terapiamuodot |
|---|---|---|
| 16-25-vuotiaat | Mielenterveyden häiriö, 3kk hoitosuhde, psykiatrin arvio | Yksilö-, ryhmä-, perhe-, pari-, kuvataide- ja musiikkiterapia |
| 26-67-vuotiaat | Mielenterveyden häiriö, 3kk hoitosuhde, psykiatrin arvio | Yksilö-, ryhmä-, perhe- ja pariterapia |
Psykoterapian hakuprosessi käytännössä
Kuntoutuspsykoterapian hakuprosessi alkaa useimmiten mielenterveyden häiriön toteamisesta ja hoitosuhteesta, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Hakuprosessin vaiheet ovat seuraavat:
- Hakeudu hoitoon mielenterveyden häiriön vuoksi (esim. terveyskeskus, työterveyshuolto, yksityinen lääkäri)
- Hoitosuhteen jatkuttua 3 kuukautta, pyydä lähete psykiatrille
- Käy psykiatrin vastaanotolla, jossa laaditaan B-lausunto Kelaa varten
- Etsi sopiva terapeutti, jolla on Valviran myöntämä psykoterapeutin ammattinimike (voit käyttää Kelan palveluntuottajahakua)
- Täytä Kelan hakemuslomake KU 131 (saatavilla Kelan verkkosivuilta)
- Toimita hakemus ja B-lausunto Kelaan joko OmaKelan kautta tai postitse
Hakemus kannattaa tehdä ennen terapian aloittamista, mutta viimeistään kahta kuukautta ennen suunniteltua aloitusajankohtaa. Kela voi korvata terapiaa vain hakemuksen saapumiskuukauden alusta lähtien. Terapeutin kanssa kannattaa keskustella hakuprosessista, sillä ammattilaiset osaavat neuvoa yksityiskohdissa ja auttaa hakemuksen täyttämisessä.
Korvaussummat ja omavastuuosuudet
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia ei kata kaikkia terapiasta aiheutuvia kustannuksia, vaan asiakas maksaa osan itse omavastuuosuutena. Korvaussummat vaihtelevat terapiamuodon mukaan seuraavasti:
- Yksilöterapia: enintään 57,60 € / käyntikerta
- Vanhempien ohjauskäynti yksilöterapiassa: enintään 57,60 € / käyntikerta
- Ryhmäterapia: enintään 42,05 € / käyntikerta
- Vanhempien ohjauskäynti ryhmäterapiassa: enintään 42,05 € / käyntikerta
- Pari- ja perheterapia: enintään 63,91 € / tunti tai 95,87 € / 1,5 tunnin käynti
- 16-25-vuotiaiden kuvataide- tai musiikkiterapia: enintään 57,60 € / käyntikerta
Koska useimmat terapeutit veloittavat enemmän kuin Kelan maksimikustannukset, asiakkaalle jää maksettavaksi omavastuuosuus. Omavastuun suuruus vaihtelee terapeutin hinnoittelun mukaan, mutta se on tyypillisesti noin 10-40 euroa käyntikerralta. Vuositasolla omavastuukustannukset voivat nousta merkittäviksi.
Kuntoutuspsykoterapiaa tuetaan yleensä vuosi kerrallaan, ja tukea voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi. Erityisistä syistä Kela voi rahoittaa uuden terapiajakson, jos edellisen jakson päättymisestä on kulunut vähintään viisi vuotta.
Yleisimmät haasteet korvaushakemuksissa
Kuntoutuspsykoterapian hakeminen ei aina suju ongelmitta, ja hakemuksia hylätään useista syistä. Tyypillisimmät ongelmatilanteet hakuprosessissa ovat:
- Puutteellinen tai epäselvä B-lausunto, josta ei käy riittävästi ilmi kuntoutuksen tarve työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi
- Liian lyhyt hoitosuhde ennen hakemusta (alle kolme kuukautta)
- Terapeutti ei ole Valviran hyväksymä tai hänellä ei ole koulutusta kyseiseen terapiamuotoon
- Hakemuksesta puuttuu oleellisia tietoja tai liitteitä
- Hakija ei kuulu kohderyhmään iän puolesta tai hänen tilanteensa ei täytä muita kriteereitä
Jos hakemus hylätään, kannattaa perehtyä hylkäämisperusteisiin huolellisesti. Päätöksestä voi valittaa 30 päivän kuluessa sen saamisesta. Valituksen yhteydessä voit täydentää hakemustasi tai korjata puutteita. Ammattilaiset osaavat usein auttaa hakemusten laatimisessa ja valitustilanteissa.
Onnistunut hakuprosessi edellyttää huolellista valmistautumista ja kaikkien tarvittavien dokumenttien kokoamista. Tärkeintä on, että psykiatrin lausunnosta ilmenee selvästi, miten mielenterveyden häiriö vaikuttaa työ- tai opiskelukykyyn ja miksi juuri kuntoutuspsykoterapia on paras vaihtoehto tilanteen korjaamiseksi.